torstai 2. elokuuta 2012

Pelitilanne ja taustatietoa

PELITILANNE

Eletään kesää 1596. Suomi on osa Ruotsia. Pienessä Hämeen ja Pirkanmaan rajamailla sijaitsevassa muutaman talon kokoisessa Koskuen kylässä valmistaudutaan elonkorjuuseen, kun naapuripitäjästä kantautuu huonoja uutisia. Pohjanmaalla sijainnut linnaleiri on lähtenyt liikkeelle ja suuri ruotsalainen sotajoukko on matkalla kohti pientä kylää. Kylän miesväki jää pitämään huolen maatöistä ja naiset, lapset ja vanhukset lähetetään piilopirtille turvaan nihdeiltä ja huoveilta.

Linnaleireillä on paha kaiku, ja tiedetään julmista pakko-otoista ja jopa ryöstöistä, jos leiriä kestitsemään joutuneet pitäjäläiset ovat kieltäytyneet vaadituista veroista. Naisväki on erityisesti haavoittuvaista pitkään poissa kotoa olleiden ja paikallaan pysyvässä linnaleirissä tympääntyneiden sotilaiden lähellä.

Jatulin Annikki on ottanut naisväen johdateltavakseen pirtille, vaikka Lastikka vanhimpana tuntee parhaiten piilopirtille vievän polun. Toisaalta, kukapa kylän väestä ei olisi joskus poikennut takaniityiltä heinäntekoaikana pirtin rannassa peseytymässä. Nuoret myös tapaavat kesäisinä öinä ravustaa tikkusyötein pirtin rantamatalissa.


TAUSTATIETOA   

Linnaleiri oli Ruotsin valtakunnassa käytössä ollut järjestelmä, jolla sotaväki majoitettiin sotaretkien väliajoilla ja erityisesti talvisin kruunun ja aatelisten linnoihin, linnoituksiin ja varakkaisiin taloihin. Suomen alueella 1570-luvulla Venäjää vastaan käydyn sodan yhteydessä linnaleirijärjestelmä muuttui talonpojille määrättyjen ylimääräisten sota-apuverojen myötä varsinaiseksi sotaväen elatusvelvollisuudeksi, joka aika ajoin muodostui raskaaksikin taakaksi. Linnaleirijärjestelmän rasitus kasvoi merkittävästi nuijasotaa edeltäneinä vuosina ja se oli yksi keskeinen syy talonpoikaiskapinan alkamiseen.

Nuijasota oli suomalaisten talonpoikien kapina aatelistoa ja sotaväkeä vastaan 1596–1597. Se päättyi verisesti armeijan kukistaessa heikosti varustetut talonpojat. Historiantutkimuksen keskeisiä selityksiä nuijasodan puhkeamiselle ovat olleet muun muassa "sota-ajan ja ankarien katovuosien aiheuttamat rasitukset, sotaväsymyksen aiheuttama tyytymättömyyden purkautuminen, poliittinen kiihotus sekä lukumäärässä ja vauraudessa kasvaneen aatelin harjoittama talonpoikien riisto"

Ruotsin valtataistelu

Sigismund, joka oli jo vuodesta 1587 ollut Puolan vaalikuningas, peri Ruotsin kuninkuuden isänsä Juhana III:n kuoltua 1592. Sigismund kuitenkin vietti aikaansa Puolassa, jolloin Ruotsissa käytännön valtaa pitivät valtaneuvosto ja Sigismundin setä (Juhanan nuorempi veli) Kaarle-herttua. Uskonpuhdistusta kannattaneen Kaarle-herttuan ja katolisen Sigismundin välille ilmaantui varsin pian erimielisyyksiä.

Sotarasitukset johtavat levottomuuksiin

Venäjän sodan aikana, erityisesti 1590-luvulla, alkoi jo esiintyä alueellisia talonpoikaiskapinoita muun muassa Marttilassa, Huittisissa, Loimaalla, Halikossa, Pöytyällä, Paimiossa ja Rautalammilla. Rautalammilla vuosina 1592–1593 raskaiden sotaväen pakko-ottojen vuoksi noussut kapina oli näistä suurimittaisin. Venäjän sodan päätyttyä eivät sotarasitukset kaikilta osin poistuneetkaan talonpoikien odotusten vastaisesti ja ärtymys lisääntyi heidän keskuudessaan. Syypääksi rasituksiin koettiin Suomessa Sigismundin edustajana toiminut marski Klaus Fleming.

Väärinkäytöksistä ja rasituksista valitetaan Ruotsiin

Talonpojat, jotka kärsivät ylempien säätyjen (rälssi eli aateli, ratsutilalliset sekä muut sotilaat) väärinkäytöksistä, joutuivat viemään valituksensa Ruotsiin Kaarle-herttualle. Fleming kielsi valitusretket Ruotsiin, mutta se ei estänyt niitä, pikemminkin lisäsi talonpoikaissäädyn katkeruutta ylempiä säätyjä kohtaan. Väärinkäytöksiin luetaan muun muassa liian suuren linnaleirin (sotilaiden elatusmaksu, joka lankesi armeijan majoitusalueen talonpojille) kantaminen, kyyditysten ja muiden etujen liiallinen käyttö, joka aiheutti talonpojille kohtuuttoman suurta vaivaa. Linnaleiriin liittyi myös raskaita väärinkäytöksiä: sotilaat saattoivat käyttäytyä majoituksessa kuin vihollismaassa ja ryöstää talonpoikia ilman mitään rangaistusta.

- Nuijasota alkoi vasta marraskuussa 1596, joten pelihetkellä se on vielä edessä.
- Mikael Agricola on tehnyt elämän työnsä joitakin vuosikymmeniä aiemmin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola)
-  Noitavainoista Ruotsin valtakunnassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Noitavainot_Ruotsin_valtakunnassa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti