PELITILANNE
Eletään kesää 1596. Suomi on osa Ruotsia. Pienessä
Hämeen ja Pirkanmaan rajamailla sijaitsevassa muutaman talon kokoisessa Koskuen
kylässä valmistaudutaan elonkorjuuseen, kun naapuripitäjästä kantautuu huonoja
uutisia. Pohjanmaalla sijainnut linnaleiri on lähtenyt liikkeelle ja suuri
ruotsalainen sotajoukko on matkalla kohti pientä kylää. Kylän miesväki jää
pitämään huolen maatöistä ja naiset, lapset ja vanhukset lähetetään
piilopirtille turvaan nihdeiltä ja huoveilta.
Linnaleireillä on paha kaiku, ja tiedetään julmista pakko-otoista ja jopa ryöstöistä, jos leiriä kestitsemään joutuneet pitäjäläiset ovat kieltäytyneet vaadituista veroista. Naisväki on erityisesti haavoittuvaista pitkään poissa kotoa olleiden ja paikallaan pysyvässä linnaleirissä tympääntyneiden sotilaiden lähellä.
Jatulin Annikki on ottanut naisväen johdateltavakseen pirtille, vaikka Lastikka vanhimpana tuntee parhaiten piilopirtille vievän polun. Toisaalta, kukapa kylän väestä ei olisi joskus poikennut takaniityiltä heinäntekoaikana pirtin rannassa peseytymässä. Nuoret myös tapaavat kesäisinä öinä ravustaa tikkusyötein pirtin rantamatalissa.
TAUSTATIETOA
Linnaleiri oli Ruotsin
valtakunnassa käytössä ollut järjestelmä, jolla sotaväki majoitettiin
sotaretkien väliajoilla ja erityisesti talvisin kruunun ja aatelisten
linnoihin, linnoituksiin ja varakkaisiin taloihin. Suomen alueella
1570-luvulla Venäjää vastaan käydyn sodan yhteydessä
linnaleirijärjestelmä muuttui talonpojille määrättyjen ylimääräisten
sota-apuverojen myötä varsinaiseksi sotaväen elatusvelvollisuudeksi,
joka aika ajoin muodostui raskaaksikin taakaksi. Linnaleirijärjestelmän
rasitus kasvoi merkittävästi nuijasotaa edeltäneinä vuosina ja se oli yksi keskeinen syy talonpoikaiskapinan alkamiseen.
Nuijasota oli suomalaisten talonpoikien kapina aatelistoa ja
sotaväkeä vastaan 1596–1597. Se päättyi
verisesti armeijan kukistaessa heikosti varustetut talonpojat. Historiantutkimuksen keskeisiä selityksiä nuijasodan puhkeamiselle ovat
olleet muun muassa "sota-ajan ja ankarien katovuosien aiheuttamat rasitukset,
sotaväsymyksen aiheuttama tyytymättömyyden purkautuminen, poliittinen kiihotus
sekä lukumäärässä ja vauraudessa kasvaneen aatelin harjoittama talonpoikien
riisto"
Ruotsin valtataistelu
Sigismund,
joka oli jo vuodesta 1587
ollut Puolan
vaalikuningas, peri Ruotsin kuninkuuden isänsä Juhana III:n
kuoltua 1592.
Sigismund kuitenkin vietti aikaansa Puolassa, jolloin Ruotsissa käytännön
valtaa pitivät valtaneuvosto ja Sigismundin setä (Juhanan nuorempi veli) Kaarle-herttua.
Uskonpuhdistusta
kannattaneen Kaarle-herttuan ja katolisen Sigismundin välille ilmaantui varsin
pian erimielisyyksiä.
Sotarasitukset johtavat levottomuuksiin
Venäjän
sodan aikana, erityisesti 1590-luvulla, alkoi jo esiintyä alueellisia
talonpoikaiskapinoita muun muassa Marttilassa, Huittisissa, Loimaalla, Halikossa, Pöytyällä,
Paimiossa ja Rautalammilla.
Rautalammilla vuosina 1592–1593 raskaiden sotaväen pakko-ottojen vuoksi noussut kapina oli näistä
suurimittaisin.
Venäjän sodan päätyttyä eivät sotarasitukset kaikilta osin poistuneetkaan
talonpoikien odotusten vastaisesti ja ärtymys lisääntyi heidän keskuudessaan.
Syypääksi rasituksiin koettiin Suomessa Sigismundin edustajana toiminut marski Klaus
Fleming.
Väärinkäytöksistä ja rasituksista valitetaan Ruotsiin
Talonpojat, jotka kärsivät ylempien säätyjen (rälssi eli
aateli, ratsutilalliset
sekä muut sotilaat) väärinkäytöksistä, joutuivat viemään valituksensa Ruotsiin
Kaarle-herttualle. Fleming kielsi valitusretket Ruotsiin, mutta se ei estänyt
niitä, pikemminkin lisäsi talonpoikaissäädyn katkeruutta ylempiä säätyjä
kohtaan. Väärinkäytöksiin luetaan muun muassa liian suuren linnaleirin
(sotilaiden elatusmaksu, joka lankesi armeijan majoitusalueen talonpojille)
kantaminen, kyyditysten ja muiden etujen liiallinen käyttö, joka aiheutti
talonpojille kohtuuttoman suurta vaivaa. Linnaleiriin liittyi myös raskaita
väärinkäytöksiä: sotilaat saattoivat käyttäytyä majoituksessa kuin
vihollismaassa ja ryöstää talonpoikia ilman mitään rangaistusta.
- Nuijasota alkoi vasta marraskuussa 1596, joten pelihetkellä se on vielä edessä.
- Mikael Agricola on tehnyt elämän työnsä joitakin vuosikymmeniä aiemmin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola)
- Noitavainoista Ruotsin valtakunnassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Noitavainot_Ruotsin_valtakunnassa